Usein kysyttyä

Miksi COSMOS-tutkimus tehdään?

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää matkapuhelimen käytön vaikutusta terveyteen.

Aikaisemmat matkapuhelimien terveysvaikutuksia ihmisillä selvittäneet tutkimukset ovat koskeneet lähinnä aivokasvaimia, eikä niissä ole todettu kiistatonta yhteyttä matkapuhelimen käytön ja aivokasvaimien välillä. Toisaalta terveyshaittojen mahdollisuutta ei myöskään ole voitu sulkea pois.

COSMOS-tutkimuksen odotetaan tuottavan entistä luotettavampaa tietoa matkapuhelimen sähkömagneettisen kentän mahdollisesta vaikutuksesta terveyteen. Aiempien tutkimusten heikkoutena on ollut, että puhelimen käyttöä koskevat tiedot on saatu jälkikäteen kyselemällä. Tällaisten muistiin perustuvien tietojen kattavuus ja tarkkuus ovat usein puutteellisia. Nyt alkava hanke on ensimmäinen väestötutkimus, johon saadaan matkapuhelimen käytön määrää koskevat tiedot matkapuhelinoperaattoreilta. Tällaista tutkimustietoa ovat kaivanneet muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO sekä useat kansainväliset asiantuntijaryhmät.

Voinko ilmoittautua tutkimukseen?

Tutkimukseen ei voida ottaa vapaaehtoisia oman ilmoittautumisen perusteella.

Tutkimushankkeeseen on tullut runsaasti yhteydenottoja henkilöiltä, jotka pitävät tutkimusta tärkeänä ja haluavat ilmoittautua mukaan tutkimukseen. Tutkimukseen kutsutaan otos suurimpien matkapuhelinoperaattoreiden yksityisasiakkaita, joten emme ota henkilöitä mukaan tutkimukseen ilmoittautumisen perusteella. Tällä varmistamme, että tutkimukseen kutsuttavat henkilöt ovat edustava otos eri-ikäisistä ja eri käyttömääriä puhuvista aikuisista matkapuhelimen käyttäjistä.

Tutkimukseen valitut henkilöt saavat kirjallisen kutsun postitse.

Millä perusteella tutkimushenkilöt valitaan tutkimukseen?

Tutkimukseen kutsutaan matkapuhelimen käyttäjiä iän ja matkapuhelimen käyttömäärän perusteella.

Suurimmat matkapuhelinoperaattorit ovat poimineet otoksen yksityisasiakkaistaan COSMOS-tutkijoiden antamien ohjeiden mukaisesti. Otokseen kuuluvat ovat suomen- tai ruotsinkielisiä 18-69-vuotiaita naisia ja miehiä, ja heidän matkapuhelimella puhumansa aika vaihtelee vähäisestä keskinkertaiseen ja suureen käyttöön. Ulkomailla tai Ahvenenmaalla pysyvästi asuvat eivät kuulu otokseen.

Tutkimuksen toteutumisen ja tulosten luotettavuuden takia kaikkien tutkimuskutsun saaneiden osallistuminen on erittäin tärkeää.

Miksi lapsia ei oteta mukaan tutkimukseen?

Tutkimukseen kutsutaan otos matkapuhelinoperaattoreiden yksityisasiakkaita, jotka ovat sekä matkapuhelinliittymänsä haltijoita että omistajia. Liittymän voi omistaa vain täysi-ikäinen henkilö.

Lisäksi tutkimusasetelmamme ei sovellu hyvin lapsilla matkapuhelimen käytön ja pään alueen sairauksia selvittävään tutkimukseen. Näin siksi, että esim. hermoston sairaudet ja pään alueen kasvaimet ovat lapsilla erittäin harvinaisia. Tutkimukseen tulisi kutsua todella suuri joukko lapsia, moninkertaisesti aikuisten määrään verrattuna. Tällaisen tutkimusjoukon kutsuminen mukaan tutkimukseen ei ole käytännössä järkevää.

Miksi tutkimuksen kyselyssä kysytään asioita jotka eivät tunnu oleellisilta kun tutkitaan matkapuhelimen terveysvaikutuksia?

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää eri terveyshaittojen esiintymistä matkapuhelimen käyttäjillä. Näitä haittoja ovat muun muassa päänsärky, unihäiriöt, Parkinsonin tauti, korvien soiminen sekä pään alueen kasvaimet.

Useat muut tekijät ovat yhteydessä tutkittaviin terveyshaittoihin. Jotta matkapuhelimen käytön mahdollinen osuus eri sairauksien syytekijänä voidaan arvioida, tieto myös muista vaikuttavista tekijöistä on tärkeä. Tiedetään esimerkiksi, että hormoneilla ja allergialääkkeillä on yhteys pään alueen kasvaimiin. Kyselyssä ei kysytä mitään sellaista, jota tässä tutkimuksessa ei olisi tarkoitus hyödyntää.

Miten tutkimuksessa saadaan tietoa matkapuhelimella puhutuista määristä?

Suuret matkapuhelinoperaattorit (Elisa, Telia, DNA) luovuttavat käyttömäärätietoja niiltä henkilöiltä, jotka ovat suostuneet tutkimukseen. Tutkijat eivät saa tietoja puhelujen sisällöstä tai siitä, mihin numeroon soitetetaan.

Milloin tutkimustuloksia on odotettavissa?

Ensimmäisiä tutkimustuloksia on julkaistu, ja niiden tiivistelmät löytyvät "Julkaisut"-osiosta.

Tietosuoja ja eettiset kysymykset

Tutkimukselle on hankittu asianmukaiset luvat ja sen toteutuksessa noudatetaan hyviä tutkimuskäytäntöjä.

Tampereen yliopisto saa tietoonsa yhteystiedot vain niistä tutkimuskutsun saaneista henkilöistä, jotka suostuvat tutkimukseen. Operaattorit luovuttavat tutkijoille tietoa matkapuhelimen käyttömääristä vain tutkimukseen suostuneista henkilöistä.

Tutkimusaineistojen tietoturvallinen käsittely ja säilytys on Tampereen yliopiston tutkimustoiminnan ehdoton edellytys. Kaikki aineisto käsitellään luottamuksellisesti ja hyvän tieteellisen tutkimustavan mukaisesti eikä sitä luovuteta ulkopuolisille. Tutkijoilla on vaitiolovelvollisuus koskien tutkimushenkilöiltä kerättyä tietoa.

Tehdäänkö tätä tutkimusta myös muualla?

Kyllä. Suomen COSMOS-tutkimus on osa kansainvälistä COSMOS-tutkimusta. Tutkimus toteutetaan samalla tavalla myös Ruotsissa, Tanskassa, Iso-Britanniassa, Ranskassa ja Hollannissa.

Miten COSMOS-tutkimus rahoitetaan?

Tutkimuksen pääasiallinen rahoitus tuli Wirecom-hankkeelta, jota rahoitti Tekes. Tekes-rahoituksen ehtona on, että rahoitukseen osallistuu myös yritysosapuolia. Wirecomissa yritysosapuolina ovat Nokia, Telia, Elisa ja Mobile Manufacturers Forum. Julkisen rahoituksen osuus tässä COSMOS-tutkimuksen rahoituksessa on 85 % ja yritysrahoituksen osuus on 15 %. Lisäksi COSMOS-tutkimusta rahoittaa myös Yrjö Jahnssonin säätiö ja Valtion Tutkimusrahoitus.

Wirecom-hanke koostui kaikkiaan neljästä tutkimusprojektista ja COSMOS on yksi näistä. Wirecomilla on johtoryhmä, jossa on sekä tutkimusprojektien että yritysten edustajat. Johtoryhmä seuraa Wirecom-hankkeen etenemistä.

Mikä on rahoittajien vaikutus tutkimustulosten julkaisemiseen?

Tutkimustulokset julkaistaan, rahoittajista riippumatta, osana kansainvälistä COSMOS-tutkimusta.

Tutkimuksen raportointi perustuu tieteelliselle näytölle, hyvälle tieteelliselle käytännölle ja tutkimussuunnitelmassa esitettyihin kysymyksiin. Tutkimussuunnitelma on valmisteltu pitkäaikaisessa yhteistyössä kansainvälisen tutkijaryhmän kanssa eivätkä esim. rahoittajat ole olleet siinä mukana.